Medikalisaatio

Medikalisaatio eli lääketieteellistyminen merkitsee yhtäältä lääketieteen vahvistumista, toisaalta elämäntapahtumien ja poikkeavuuksien lääketieteellistämistä. Medikalisaatiossa lääketieteen valta laajenee aiemmin ei-lääketieteellisinä pidetyille alueille. Esimerkiksi lihomisesta, tietynlaisesta nautintoaineiden käytöstä tai seksuaalisesta käytöksestä sekä nukahtamisvaikeuksista on tehty sairauksia. Medikalisaatio-käsitteen luoja on Irving K. Zola.

Medikalisaation käsitteelle on annettu osin toisistaan poikkeavia sisältöjä. Ydinajatuksena on ollut puhua siitä lääketieteen ja lääkärien vallan kasvun yhteydessä, mutta laajassa mielessä se on tieteellisesti perusteltujen terveys- ja sairauskysymysten painottumista. Olennaista medikalisaatiossa on yhä yleisempi ihmiselämän tarkastelu lääketieteellisesti, terveyden kannalta.

Mielenterveyden ongelmien medikalisaatiota kutsutaan myös psykomedikalisaatioksi.^[1]

Medikalisaation rinnalla länsimaissa on edennyt paramedikalisaatio, lääketiedeinstituution ulkopuolelle jäävien vointihoitojen painottuminen. Vaikka medikalisaatio ja paramedikalisaatio ovat osin vastakkaisia, ne myös ruokkivat toisiaan: kumpikin pitää huolen siitä, että terveyden ja sairauden kysymykset ovat keskeisiä.

1. ↑ Hamilo, Marko: Luonnollisesti hullu, s. 149. Helsinki: Avain, 2010. ISBN 978-951-692-787-2.